torstai 30. lokakuuta 2014

Mammamuotia

Same woman. New curves. Eli mitä laittaa päälle raskausaikana.  
Haluan näyttää edelleen itseltäni, vaikka etuosaan ilmestyikin tynnyri. Haluan myös näyttää hyvältä ja kulkea muissakin vaatteissa kuin verkkareissa. Tarvitsen siis uusia vaatteita, en toivottavasti montaa tai paljoa, mutta tarvitsen hameita joiden helma ei lyhene vatsan kasvaessa ja housuja jotka eivät purista suurenevaa mahaa. Ongelmana on vain mistä löytää hyvännäköisiä äitiysvaatteita?

Raskaus kestää vielä toiset 17 viikkoa. Se on pitkä aika viettää puristavissa ja liian pienissä vaatteissa (eikä varmaan onnistukaan), mutta liian lyhyt investoimaan suhteettomasti uusiin vaatekertoihin. Tähän asti olen selvinnyt mekoilla ja omilla farkuillani, jossa on nappi auki, mutta nyt the boy alkaa kasvaa siihen tahtiin että tarvitsen uusia ratkaisuja. 

Selailin inspiskuvia netistä ja tajusin kuinka vähälläkin vaivalla voi näyttää hyvältä myös raskaana ollessa. Tarvitaan vain pari trikoopuseroa, muutama joustava mekko ja äitiyshousut, joiden kanssa voi yhdistellä neuleita, jakkuja ja takkeja. Sekä huiveja, koruja ja käsilaukkuja. Onneksi väljät puserot ovat edelleen muodissa.
Kuva
Kuva

Kuva
Kuva

tiistai 28. lokakuuta 2014

Miltä raskaus tuntuu tänään?

Miltä olo tuntuu tänään kun raskausviikko 23 on käynnissä? 

No, on niitä parempiakin päiviä ollut. Paha väsymys vaivaa aamuisin, enkä tiedä laittaako se syksyn pimeyden vai raskauden syyksi. Maha tuntuu liian isolta ja ahdistavalta, sohvaltakin on nykyään vaikea päästä ylös. Syömisen jälkeen olo on erityisen ahdistava, tuntuu että mahalaukku ja kohtu taistelevat tilasta. Iltaisin rintaliivit tuntuvat puristavan niin, että hakaset on avattava tai liivit otettava kokonaan pois.  Maha on alkanut selkeästi kasvamaan ja ihmettelen voiko se tulla vieläkin isommaksi! Painoa on omien arvioiden mukaan tullut edellisestä terkkarikäynnistä varmaan kilon verran lisää. Lisäksi mahan ihoa kutittaa iltaisin, ilmeisesti sekin on vain ihon venymisen oire. Työpäivän jälkeen häntäluuta särkee ja tänä aamuna alkoi myös alaselkä särkemään. Pitäisi varmaan varata aika neuvolan tarjoamalle fysioterapiakäynnille..

Entä vauva? Iltaisin The Boy harrastaa kickboxingia, mutta onneksi rauhoittuu niin, että pääsen itse nukkumaan. Mies on alkanut soittaa klassista musiikkia vauvalle (varmaan siinä toivossa, että mahassa alkaisi kehittymän joku pikku nero..), mutta musiikki ei ainakaan vielä näytä vaikuttavan vauvan liikkeisiin.

Mukavaa syysviikkoa kaikille!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Kirppislauantain satoa

Lauantaina kierrettiin miehen kanssa Helsingin kirppiksiä, tähtäimessä äitiysvaatteet sekä lastenvaatteet - erityisesti pienet bodyt ja ensivaatetus.

Aamusta käväistiin ystävän kanssa Kruunuhaan Olkkari & Kruunukirppu -kirppiksessä. Olkkari on ihana pikku puoti Mariankadun kulman kivijalassa, jossa on myytävänä kaikkea suloista sisustukseen sekä lasten käytettyjä vaatteita. 


Lastenvaatteiden valikoimissa oli aika paljon pukinetta isommille lapsille, ihan vauvoille ei ollut kovin suurta valikoimaa bodyja tai potkareita. Poikavauvojen kuumin trendi näyttää olevan sini-raidalliset vaatteet...




Mies kävi noutamassa minut autolla ja ajettiin seuraavaksi Käpylään Hippula -nimiselle kirppikselle, jonka olemassaolosta olin löytänyt tietoa netistä - ihan googlaamalla. Hippula on pieni puoti keskellä Käpylän asuinaluetta. 



Muutaman neliön liikkeessä oli esillä sekä uutta että käytettyä tavaraa. Myynnissä oli "kosmetiikkaa" vauvalle, kantoliinoja sekä vaatteita. Taaempana seinällä oli hyllyllinen käytetettyjä lastenvaatteita. Valikoima vauvoille oli ihan okei, ei mitään ihmeellistä, perusbodyja ja potkuhousuja. Varmasti lähellä asuville äideille Hippula on helppo paikka tulla ostamaan ja myymään vauvanvaatteita, mutta en itse kokenut että paikalle olisi kannattanut tulla kauempaa. 

Viimeisenä listalla oli Kumpulan Vekarakirppis, joka on varsinaisesti itsepalvelukirppis kun taas Hippula on keskitetysti pyöritetty kirppis. Vekarakirppiksella oli hurja häslinki ja vanhempia lapsineen pyöri käytävillä ruuhkaksi asti. Oven vieressä oli selkeästi miesparkki, siinä istui useampi mies kännykkä kourassa naisten shoppaillessa. Onneksi oma mies valitsi kuitenkin kiertää hyllyjä kanssani, joten voitiin miettiä vaatteita yhdessä.   

Vekarakirppiksellä oli näistä kolmesta kirppiksestä laajin valikoima vauvan- ja lastenvaatteita. Häslinki liikkeessä oli kova, mutta ilmeisesti lauantai-iltapäivällä osa myyjistä oli tyhjentämässä pöytiä seuraavien myyjien tieltä. 
Näistä kolmesta kirppiksestä oma suosikki perusvaatteiden hankkimiselle oli Vekarakirppis, mutta Olkkarista löytyi kyllä erikoisempaa tavaraa ja laajempi valikoima merkkivaatteita. 

No mitä me sitten ostettiin? Vaikka mitä.. 

Olkkarista mukaan tarttui syötävän suloinen nallepipo sekä ihanat värikkäät villasukat. Itseäni surettaa, ettei vauvalla ole yhtään isovanhempaa, joka kutoisi pieniä myssyjä ja pipoja. Omat isoäitini ovat jo kuolleet, ja äitini on enemmän uraäiti kuin kotiäiti. Miehen puolen sukulaisille jo pelkästään villasukat ovat tuntematon käsite.. mihin jatkuvan helteen maassa villasukkia tarvitsisikaan!


Hippulasta ostettiin harmaa kollegeasu pienelle.


Vekarakirppikseltä ostettiin kaikkein eniten. Hyllyjen syövereistä löytyi suloisia yöpukuja, potkarit, body sekä uusi suosikkini superpehmeä Petit Bateau -asu. (En tiedä onko tämä yöpuku vai muuten vaan jonkinlainen oloasu, mutta syötävän suloinen se silti on.. )





Kirppisshoppailijoille tiedoksi, Facebookissa on myös runsaasti lastenvaatekirppiksiä. Itse olen sieltä jo useamman vaatteen ostanutkin. Huono puoli FB kirppiksissä on tilisiirtojen ja postikulujen kanssa sählääminen - ja aina on riski että myyjä huijaa eikä lähetäkään tuotetta. Vaatetta tai sen kuntoa ei myöskään näe livenä, joten vaate voi olla huonommassa (tai paremmassa) kunnossa kuin miltä se näyttää kuvassa. 

Kirppiksiä kiertäessä huomasi kuinka tyttöjen shoppailu alkaa jo vauvaiässä - jokaisella kirpiksellä oli huomattavasti enemmän tyttöjen kuin poikien vaatteita myytävänä. Ja kaikki vaaleanpunaista. Pojille oli aika tylsiä vaatteita tarjolla.. Ja kaikki raidallisia! Meillä on jo muutama raidallinen asu, joten olisi kiva saada muutakin täytettä vaatekaappiin. 

Kaiken kaikkiaan lauantai oli hyvä shoppailupäivä ja mama-to-be sai myös elämänsä ensimmäiset äitiyspöksyt H&M:ltä. Nyt ei mahaa kiristä töissäkään!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Hormonihullu

Luulin pahimpien hormonihöyryjen kuuluvan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikaan, mutta eilinen todisti että sekaisin voi mennä vaikka kesken raskauttakin. Katsottiin miehen kanssa elokuvaa 50/50 - Onnen kauppaa, joka kertoo nuoren miehen (ihana Joseph Gordon Lewitt) sairastumisesta syöpään. 

Jossain vaiheessa mun pinna ei enää kestänyt ja aloin itkemään päähenkilön kohtaloa. Pillitin miehen kainalossa miten kamalaa on kun saa syövän. Ajattele miten toi äiti hoitaa kaikki ja kukaan ei arvosta sitä. Kamalaa kun toi tyttöystävä on tollainen bitch. Entä jos meidän vauva saa syövän ja kuolee? Jep. Ja tämä siis naiselta, jota ei Titanic-elokuvakaan pahemmin liikuttanut. 

Nujertava väsymys jatkuu.

tiistai 21. lokakuuta 2014

Raskausviikko 22 & väsymys


Raskausviikko 22 alkoi harmaalla säällä ja julmettomalla väsymyksellä. Selvästi fyysinen ja henkinen rasitus alkaa ottamaan osansa - viime viikon ylityöt yömyöhään ja viikonlopun menot veivät minulta lopullisetkin mehut. Jouduin viikonloppuna muutaman tunnin kävelyn ja puuhastelun jälkeen painumaan sohvalle koomailemaan, niin hirveä väsymys iski yhtäkkiä. 

Maha on selvästi jo esillä ja luulen, että töissäkin tyhmimmätkin miehet ovat osanneet laskea 1+1 yhteen. Osalle olen kertonut, osa on varmasti kuullut muuta kautta ja osa ei varmaan vain kehtaa kysellä. Töissä alkaa motivaatio olla laskusuunnassa - lomien ja äippäloman alkuun olisi vain pari kuukautta aikaa. Virallinen äitiysloma alkaisi tammikuun puolessa välissä, mutta ajattelin käyttää viimeiset lomat ennen sitä. Jouluna ja uutena vuotena ei kukaan kuitenkaan ole töissä.

Varpaat näkyy vielä!

Tällä viikolla saadaan jo virallisesti hakea äitiyspakkausta, mutta odotellaan pari viikkoa. Ei ole mitään kiirettä saada sitä lojumaan hyllylle, kun laskettuun aikaankin on vielä reilut 17 viikkoa. Jossain vaiheessa pitäisi myös päästä kirppikselle ostamaan lisää vauvan vaatteita ja tarvikkeita. Laatikko on vielä huiman tyhjä, vaikka saatiin jälleen eilen täytettä ihanan Lifefactoryn tuttipullon muodossa.

"Ei, en ole vain syönyt liikaa.."

Olimme tilanneet Amazonilta pari lastenhoidon opaskirjaa. Baby Guide tuli jo muutama viikko sitten, mutta Mayo Clinicin kirja junnasi tilauslistalla vaikka kuinka pitkään. Lopulta peruttiin tilaus ja kävin ostamassa Stockalta englanninkielisen opuksen "Pregnancy, Childbirth and the Newborn". Se näyttää sisältävän aikalailla samat aiheet kuin Mayo Clinic - alkaen raskaudesta ja raskauden ajan hyvinvoinnista synnytykseen ja vastasyntyneen hoitamiseen. Eikä hintakaan ollut paha - 19€. Siinä meille sitten iltalukemista syksyn pimenevissä illoissa!

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Vauvan laatikko

Vauvan tavaroille on oma laatikkonsa. Viikonlopun siivousinnon (vai -paniikin?) jäljiltä kirjahylly on järjestyksessä, omat vaatteet järjestyksessä ja vauvan ensimmäisille tavaroille on raivattu tilaa. Laatikon sisältä löytyy toistaiseksi vasta parit pöksyt ja bodyt, mutta kohta saadaan lisää täytettä kun ensi viikolla voidaan tilata äitiyspakkaus.


Äitiysblogi. Raskausblogi

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Vauvauni & perhevalmennus

Näin viime yönä ensimmäistä kertaa unta vauvasta. Synnytys ei ollut unessa pääosassa, mutta syntymän jälkeen vauva vietiin meidän luota muualle (en muista minne) niin ettemme nähneet häntä. Seuraavana päivänä vein vauvan vanhempien kesäpaikalle hoitoon ja jätin hänet nukkumaan pihalle vanhoihin puisiin nukenvaunuihin. Minä ja mieheni lähdettiin jonnekin muualle koko päiväksi. Yhtäkkiä iltapäivällä tajusin, etten ollut ruokkinut lasta sinä päivänä ollenkaan ja pelästyin kuinka nälkäinen vauva mahtaa olla. Rynnättiin takaisin kesäpaikkaan ruokkimaan vauvaa ja jostain syystä pihalle oli ilmestynyt kymmeniä samanlaisia puisia nukenvaunuja. Kurkin paniikin kasvaessa jokaiseen vaunuun etsien vauvaa, kunnes löysin oikean vaunun jostain pihan perältä. Vaunussa oli vauvamme, joka olikin tyttö ja joka oli todella isokokoinen, lähinnä kolmekuukautinen lapsi kuin vastasyntynyt vauva. Pettyneenä totesin että vauva olikin tyttö eikä poika kuten meille kerrottiin lääkärissä. Petyin entistä enemmän kun totesin ettei imetys sujunutkaan ja lapsi oli edelleen nälkäinen. 

Kuva

Suurinpiirtein näillä ajatuksilla lähdettiin ensimmäiseen perhevalmennukseen Töölön neuvolaan. Osuvasti ensimmäisen tapaamisen aihe oli mielikuvavauva ja imetys. En sitten kuitenkaan viitsinyt esittäytymiskierroksella mainita kuinka viime yönä lemppasin lapseni nälkäisenä pihalle.. 

Perhevalmennus ei meidän mielestä ollut niin turha kuin mitä etukäteen oletimme. Alussa käsiteltiin lyhyesti "mielikuvavauvaa" ja kuinka mielikuva väistyy antaen tilaa todelliselle vauvalle synnytyksen lähestyessä. Tämän jälkeen katsottiin pitkä norjalainen imetysvideo, jossa mielestäni pyrittiin aivopesemään naiset imettämään lastansa taaperoikään asti. En vastusta imetystä - toivon, että omalla kohdallani imetys sujuu ongelmitta ja pystyn imettämään niin pitkään kun haluan. En kuitenkaan haluaisi luoda raskaana oleville naisille paineita imetyksestä ja sen onnistumisesta. Joillekin se onnistuu, joillekin ei. Neuvolan imetysvideosta ja terkkareiden puheista ainakin minulle jäi vähän ikävä fiilis; ikäänkuin imetys olisi ainoa oikea tapa ruokkia ja hoitaa lasta. Mielestäni yhtä tärkeää olisi ollut painottaa, että lapsesta kehittyy yhtä terve ja tasapainoinen yhteiskunnan jäsen vaikka imetys ei syystä tai toisesta onnistuisikaan.

Imetysvideossa kuvattiin tusinoittain rintoja, läheltä ja kaukaa, edestä ja sivulta. Naureskelin itsekseni jossain vaiheessa, että ilman videolla esiintyvää vauvaa kyseessä olisi voinut olla joku todella erikoinen pornovideo... ;-)

maanantai 13. lokakuuta 2014

Himojeni kohde

Himojeni kohde ei tällä kertaa ole Pasta Carbonara tai omenapiirakka kuten viime viikkoina, vaan jotain paljon käytännöllisempää, suloisempaa, ja .. hurjasti kalliimpaa. Olen löytänyt lapsellemme täydellisen sängyn - Stokke Sleepi Minin. (Tämä ei ole maksettu mainos, vaikkakaan en panisi pahakseni jos Stokke yllättää ja lähettää bloggaajalle testisängyn. ;-)  Tai Joulupukki, hoi! Tässä lahjavinkki!)

Kuva

Kyseessähän on siis Stokken sänky, jota voi suurentaa lapsen kasvaessa. Pienimmillään sänky on pieni pyöreä pesä vastasyntyneelle, suurimmillaan siihen mahtuu esikouluikäinen lapsi. Sänkyä saa siis suurennettua lisäpaloilla ja suuremmalla patjalla lapsen kasvaessa.

Kuva

Suurin etu tästä sängystä on koko - meidän pieneen kaksioon sopii paremmin tuollainen tiivis pesä, jota voi säätää isommaksi vasta kun on pakko. Isot pinnasängyt vievät heti ison tilan makuuhuoneesta, vaikka lapsi mahtuisi hyvin pienempäänkin sänkyyn. Lisäksi Stokken sängyssä on pyörät, joten sängyn voi rullata tarpeen mukaan vaikka olohuoneeseen.

Huonoin puoli sängyssä on ehdottomasti hinta. Uutena sänky maksaa vajaa 500€, ja käytettynäkin siitä pyydetään yleisestikin 300€. Tähän tulee sitten tietysti lisäpalojen ja uusien patjojen hinnat päälle. Aikamoisen suolainen hinta lapsen sängystä.. varsinkin kun nettikaupoissa myydään peruspinnasänkyjä muutamalla kympillä. Olen yrittänyt kurkkia Tori.fi:stä, Huuto.net:stä ja Facebookin kirppiksiltä tarjontaa, mutta tarjontaa Stokken sängyille ei kovin paljoa ole. Lisäksi haluaisin valkoisen version sängystä, ja näitä taas ei montaa ole näkynyt. Tietysti kysymys on kannattaako käytetystä sängystä edes maksaa noin paljoa - kannattaisiko vain suoraan ostaa uusi ja laittaa se aikanaan itse myyntiin?

Ylipäänsäkin viime viikkoina mielessä on ollut tila, tai lähinnä sen puute. Asuntomme on erinomaisen hyvä kahdelle aikuiselle, mutta pienen lapsen mukana tuleva tavaramäärä kauhistuttaa. Ostamme todennäköisesti vaatekaappiin pienen lipaston, minne voimme laittaa vauvan vaatteet ja tavarat (sori mies, joudut nyt tiivistämään tavarasi pienempään tilaan sillä mun mekkoni tarvitsevat edelleen henkaritilan!). Ongelmaksi muodostuu isommat ostokset, kuten lastenvaunut ja kylpyammeet.. Mihin ne tungetaan? Pieni paniikki nousee pintaan kun mietin tulevia tilatarpeita. Ehkä me pärjätään ainakin ensi kesään asti tuossa asunnossa.. Toivottavasti!

perjantai 10. lokakuuta 2014

Uutisia ultrasta

Keskiviikko oli tärkeä päivä -  oli aika taas kurkkia mahan sisälle. Jännityksestä ja meidän pienestä hermoilusta huolimatta kaikki meni hyvin ja vauvalla näyttää kaikki olevan normaalisti. Kätilö kävi vuorotellen läpi kaikki vauvan osat, kertoili mitä osia katseli (koska itse en jossain vaiheessa erottanut mikä on jalka ja mikä on käsi) ja miten kaikki näyttää normaalilta. Huh! Aika pitkään tutkailtiin vauvan sydäntä ja aloin itse jo hermoilemaan onko jotain pielessä, mutta onneksi sydänkin näytti normaalilta ja veri virtasi hyvin kummassakin kammiossa. 

Tyyppi halaili mun selkärankaa ja istui jotenkin hassusti kippurassa jalkojensa päällä, joten kätilö joutui tönimään pientä siirtymään useampaan otteeseen. Tämän takia ei myöskään saatu kovin selkeää kasvokuvaa pienestä, mutta saatiin sentään tarkistettua kaikki tärkeimmät osat. Mies sanoi jälkeenpäin, että alkoi jo hermostumaan hoitajalle kun useampaan otteeseen tökki lasta ultrauslaitteella siirtymään. Kuulemma ärsytti se toisen töniminen ja unen häiritseminen. ;-)

Saatiin myös vastaus siihen toiseen asiaan - vauvan sukupuoleen. Vaikka vauva olikin hassussa asennossa, kätilö sai zoomattua jalkoväliin. Kuten ajateltiin, meille on syntymässä pieni POIKA!

Kuva


Kuva

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Poika vai tyttö?

Meille ei ole väliä kumman sukupuolen edustaja meille syntyy ensi helmikuussa. Olen todennut, että sukupuolta tärkeämpää on terveen lapsen saaminen tähän maailmaan ja meidän perheeseen. Ehkä tosi kliseistä, mutta näin se vain on.. Olen vaikka koko loppuraskauden epätietoudessa lapsen sukupuolesta kunhan vain saamme tietää, että kaikki on muuten hyvin. Äidinvaistot ovat ilmeisesti heräämässä.. 

Koko raskauden ajan minulla on ollut aika voimakas poika-olo. Mieskin on vakuuttunut, että mahassa asustelee poika - vaikka toisaalta haluaisi tytön jota hemmotella. ;-) Uteliaina siis odotellaan ensi keskiviikon toista ultraa ja vastausta sukupuolikysymykseen - kunhan tyyppi ei istu jalat ristissä kuvaussession aikana! Uteliaisuuden ollessa suurimmallaan olen tehnyt erilaisia nettitesteja, joilla voi yrittää selvittää syntymättömän vauvan sukupuolen. Tein huvikseni muutaman testin, ja tulokset olivat keskenään täysin ristiriitaiset! Testeistä tuli tällaisia tuloksia:  


Babycentre - TYTTÖ 

Vau.fi -POIKA 

Netissä leviää myös oheinen kysymyslista, joka yrittää selvittää vauvan sukupuolen äidin voinnin sekä muiden fyysisten merkkien perusteella. Oma olo on ollut tosi hyvä koko raskauden ajan, ja raskauskin on alkanut näkymään oikeastaan vasta menneellä viikolla. Oheisen listan mukaan meille olisi aivan selkeästi tulossa POIKA.

Pahoinvointia ja oksentelua / Suhteellisen hyvä olo

Iho huonossa kunnossa / Iho hyvässä kunnossa

Ei linea negraa tai linea negra loppuu napaan / Koko mahan linea negra

Korkeat sykkeet / Matalat sykkeet

Perse (lantio) leviää / Lantio pysyy samanlaisena

Migreeni /Ei migreeniä

Säärikarvojen kasvu hidastunut / Säärikarvojen kasvu nopeutunut

Raskaus näkyy takaapäin / Raskaus ei näy takaapäin

Makean himo / Happamat ja suolaiset

Rinnoissa ei juuri muutosta / Rinnoissa suuri muutos

Närästää / Ei närästystä

Tyttöolo / Poikaolo

Yhdyntä muutamaa päivää ennen ovulaatiota / Yhdyntä ovulaation aikaan  
--> ei mitään tietoa ovulaation ajankohdasta..

Tulos:
Tyttö 1 
Poika 11

Kaksi testiä tytön puolesta, kaksi testiä pojan puolesta. En siis näiden tulosten perusteella ole uskaltanut lähteä ostamaan vaaleanpunaisia tai -sinisiä pöksyä tai paitaa..  Seuraava ultra on tosiaan keskiviikkona, joten päästään sopivasti Hulluille Päiville kuluttamaan rahamme vauvantarvikkeisiin. ;-)

perjantai 3. lokakuuta 2014

Raskausviikko 19 & muhkura mahassa

Raskausviikko 19 ja maha vaan kasvaa, nyt näytän tennispallon nielaisseelta tai hyvin syöneeltä - kuin jouluaaton ruokailun jälkeen kun maha on kinkusta ja muista herkuista pingoittunut. 


Raskausviikko 19

Tällä raskausviikolla sikiölle kehittyy kivekset tai munasolut, ja rasvakerrosta kehittyy ihon alle. Odottavasta äidistä mainitaan seuraavaa:

"On tärkeää olla fyysisesti aktiivinen myös raskauden aikana. Säännöllinen liikunta piristää sekä fyysisesti että psyykkisesti. Muista kuitenkin välttää liian suuria rasituksia. Kun pidät itsesi fyysisesti hyvässä kunnossa raskausaikana, pysyt vahvana, notkeana ja kestävänä: silloin jaksat paremmin myös odotusajan ja synnytyksen ylimääräiset rasitukset." (Vau.fi )

Tämän takia olenkin osallistumassa raskausjoogaan loppusyksyllä. Kuntosalilla käyminen ja lenkkeily onnistuu vielä hyvin, vaikka viime viikonlopun lenkin jouduinkin puoliksi kävelemään. Jostain syystä juoksuaskel jotenkin tömisyttää virtsarakkoa (mitenköhän tätä fiilistä kuvaisi paremmin, ehkä se vauva tai kohtu osuu virtsarakkoon) ja parinkymmenen minuutin jälkeen tulee kova pissahätä - oli oikea tarve tai ei. Lisäksi kovatahtinen kävely tai juoksu tuntui siltä, kuin maha  hölskyisi liikkeen mukana - kuin kantaisi vesi-ilmapalloa paidan alla. Hiukan epämiellyttävä tunne.

Aamulla heräsin jännään tunteeseen. Käännyin aamulla sängyssä kyljeltä selälleni ja laitoin käden mahalle. Tunsin jonkun muhkuran navan vasemmalla puolella. Ilmeisesti pikkutyyppi siinä oleskeli sillä puolella yön jälkeen. Outo olo, kieltämättä tuli hiukan Alien-olo, joku olento elää sisälläni.. Tietysti liikuttava fiilis tuntea pieni vauvamme siinä konkreettisesti, mutta samalla todella epätodellinen olo. Käännähdin takaisin kyljelleni ja muhkura katosi mahaani. Ensi viikolla nähdään kumpi sinä oikein olet.