lauantai 16. huhtikuuta 2016

Kuntoilustrategia: Lenkki + puisto

Olen talven aikana laiskistunut. Vetosin kiireisiin enkä kamalasti ehtinyt tai jaksanut urheilla. Syksyn sporttiset vaunulenkit Abun kanssa jäivät pois pakkasen iskiessä ja lapsen kasvaessa. Yrittäjä-miehen pitkät työpäivät eivät myöskään paljon antaneet mahdollisuutta lähteä edes iltaisin urheilemaan. Nyt kevään tultua alkaa urheiluinto taas kasvamaan, ihanassa auringonpaisteessa on kiva lähteä kävelylle tai hölkälle. Motivaatiota on myös auttanut lisääntyvä päivänvalo. Kun talvivaatteiden alta kuoriutuu broilerin koipi-reisipalaa muistuttava kalpea iho ja hyllyvä kroppa, alkaa urheiluinnostus kummasti kasvamaan! Ongelmana on edelleen aika - miehen aikataulut ovat yhtä hullut kuin aiemminkin, eikä lapsen kanssa urheilemiseen ole montaa mahdollisuutta.

Keksin siis yhdistää kuntoilun ja Abun pakollisen iltapäiväpuistoilun (pakollisen, koska poika muuttuu levottomaksi ilman kunnon ulkoilua). Lähdin eilen iltapäivällä vaunujen kanssa Töölönlahdelle lenkkeilemään, jonne on avattu jonkinlainen uusi aktiviteettipuisto. Paikka on ollut valmis jo melkein viime syksystä lähtien, mutta jostain ihmeen syystä sitä on pidetty aitojen takana tähän asti. Hölkkäiltiin siis Abun kanssa sinne katsomaan olisiko alueella jotain jännittävää myös näin pienelle pojalle. 



Aktiviteettipuisto on täynnä mahdollisuuksia kiipeilyyn, temppuiluun ja liikkumiseen, mutta näin pienelle siellä ei ole mitään tekemistä. Puistossa on kivoja juttuja lapsille, ja aikuisillekin, ja itsekin kiipeilin telineillä hetken. Sekin on hyvää urheilua, varsinkin jos yrittää pysyä lämpimänä pienen hölkän jälkeen. Hetken aikaa kierrettiin puistoa ja päätin jatkaa matkaa, kun Abu tuntui vain kipittelevän pois leikkialueelta. Abun mielestä parasta paikassa olivat viereisellä nurmikolla olevan hanhet. Itse taas olin tyytyväinen, että agressiiviset hanhet olivat aitojen takana, Abulla on tapana rynniä mielenkiintoisten asioiden luo. 




Kierrettiin Töölönlahti ja jatkettiin matkaa toisella puolella olevaan leikkipuistoon. Siellä Abu kiipeili kiipeilytelineessä ja keinui, samalla kun yritin pitää itseäni lämpimänä tekemällä erinäisiä jumppaliikkeitä. Kyllähän ne muut isät ja äidit vähän tuijottelivat kun tein askelkyykkyjä, haaraperushyppyä ja jalannostoa. Sainpahan kuitenkin edes jonkinlaisen lyhyen treenin aikaiseksi. Kotimatkan hölkkäilin taas kotiin, jotta sain vielä viimeisetkin hyödyt harvinaisesta urheiluhetkestä. 



Pukeutumisvinkkinä tällaisille tuulisille päiville: jos takamus tuntuu jäätyvän urheiluhousujen alla, pue alle miesten kalsarit. Mulla oli miehen pitempilahkeisen kalsarit, jotka juuri sopivasti pitivät takamuksen lämpimänä, myös puistossa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti